Lyhennelmä tanssianalyysin kurssille, artikkeli Dance Under Control

Tanssianalyysin ja -kritiikin kurssille referaatti kirjasta Expedetions in Dance writing, osasta 3. The Writing Movement Challenge: Selection of Texts from A Nordic Baltic Call for Articles

Ensimmäinen artikkeli Dance Under Control käsittelee sitä, miten tanssin kontrollointi ulottuu myös pohjoismaihin. Sen on kirjoittanut Niklas Fransson.

Ympäri maailmaa tanssimista on rajoitettu lailla vahvasti. Japanissa keskiyön jälkeen tanssiminen on useissa yökerhoissa kiellettyä lailla. Monissa muissa maissa on vielä paljon tiukempaa. Iranissa Sharia-laki kieltää naisten ja miesten yhteisen tanssimisen. Vuonna 2009 Taliban tappoi naistanssijan Pakistanissa.

2013 ruotsalainen koreografi Dorte Olsen järjesti performanssin Siperiassa, jossa oli mukana venäläisiä ja ruotsalaisia nuoria. Projekti peruutettiin venäläisten homoseksuaalien vastaisten lakien vuoksi, sillä Venäjällä esitys oltaisiin voitu käsittää homoseksuaaliseksi propagandaksi homovastaisen lain mukaan.

Tukholmassa Kulturhusetissa vuonna 2011 Celebration of Womanhood -festivaali peruttiin viime hetkellä, sillä joku yleisöstä oli tyytymätön siihen, että musiikista oli otteita Koraanista.

Miksi tanssi on provokatiivista? Onko tanssi poliittista? Deborah Hay on sanonut: ”Tanssi on poliittisen aktivismin muoto. Kyse ei ole siitä miten tanssin tai miksi tanssin. Kyse on siitä, että tanssin.

Tanskassa vielä vuonna 1973 miehet eivät saaneet tanssia julkisesti yhdessä Tanskassa.

Suomen kohdalla artikkelissa on kiinnostavaa, miksi tanssi on saanut niin pienen painoarvon suomalaisessa koulutuksessa ja kouluissa, toisin kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Ruotsissa tanssi on listattu liikuntatunneille kuuluvaksi osaksi, toisin kuin Suomessa.

Jopa kriminologiaan liittyvää mielenkiintoista löytyy artikkelista kohdasta, jossa kerrotaan, että Englannissa on kokeiltu nuorten rikkomustentekijöiden kohdalla sellaista, että heidät on ns. määrätty tanssimaan. Kolmen kuukauden ohjelmaan on kuulunut esityksiä ja opetusta esimerkiksi koululaisille. Projektista on vain hyviä tuloksia ja kokemuksia.

Mielenkiintoinen on myös tapaus Pajalasta, Ruotsista vuosilta 2012-2013, jolloin koululaiset hakivat vapautusta tanssiopinnoista uskonnollisten uskomusten vuoksi. Ensimmäisessä oikeusasteessa päätös oli koulun puolella (eli ei vapautusta). Kun päätöksestä valitettiin, valitusta käsittelevä oikeusaste (engl. Court of Appeal) päätyi tyttöjen puolelle.

Tanssin olemuksessa on kiinnostavaa se, kuinka sama liike samaan musiikkiin lasketaan joskus tanssiksi, joskus ei, riippuen esimerkiksi sijainnista.

Ohessa oleva kuva on omista arkistoista.

Tuleeko talousjärjestelmän umpikuja siitä, kun käyttöarvo on alistettu vaihtoarvolle?

Oletteko samaa mieltä Adornon ja Horkheimerin kanssa siitä, että kapitalistinen yhteiskunta päätyy umpikujaan kun käyttöarvot alistetaan vaihtoarvoille? Käyttöarvo ja vaihtoarvohan ovat alunperin Marxin termejä. Mikäli nyt oikein muistan, niin tuotteen käyttöarvo on ihmiselle käytössä hyödyllisten ominaisuuksien arvo, kun taas vaihtoarvo tulee siitä, kun tuotteita vaihdetaan johonkin toiseen vaihdossa.

Todella huvittavaa on myös se, kuinka Suomessa aika suuri osa porukasta yrittää vieläkin tarratua siihen, mitä esimerkiksi Britanniassa tapahtui 1980-luvulla eli Yrittäjyyden taikasanaan, jolla uusliebralistisessa utopiassa yritettiin uskoa markkinoiden kaikkivoipaisuuteen. 

Silloin Yrittäjyys-taikasanalla pyrittiin esimerkiksi rajoittamaan:

- Ay-liikkeen toimintaa

- Purettiin hyvinvointivaltiota

- Sysättiin vastuuta yksityisille kansalaisille tilanteissa, joissa suhdannetyöttömyys ensin ja sitten rakenteellinen työttömyys uhkasi syrjäyttää ison osan palkallaan elävää väestöä. 

Onneksi tuntuu, että jonkinlainen käännekohta olisi jo täällä tapahtunut, ja esimerkiksi näitä asioita ajavan Kokoomuksen suosio on kääntynyt aika suureenkin laskuun. 

Seuraavaksi pitäisi kuitenkin käydä sekin iso työ, että minkälaiseen talousjärjestelmään länsimaat seuraavaksi myöhäiskapitalismin jälkeen siirtyvät?

Saako lasten terveys olla kiinni Cheekeistä?

Cheek lahjoitti suuren summan lastensairaala-hankkeelle. Voi kuulostaa kivalta, mutta eikös lasten terveydenhoito ole yhteiskunnan, ei Cheekin tehtävä? Tässä kuviossa valta näistä asioista juurikin jälleen kerran lipsuu valtion ulkopuolelle, mikä todennäköisesti tarkoittaa, että Cheekit sun muut oikeistokumppanit ovat päättämässä siitä, kuinka tuota kyseistä sairaalaa pyöritetään. En kannata. Tärkeämpää olisi saada julkinen terveydenhoito niin lasten kuin kaikkien osalta kuntoon.

Naisten oikeus aborttiin päättyy Espanjassa

http://yle.fi/uutiset/naisten_oikeus_aborttiin_paattyy_espanjassa/6997030

Väestötieteen kurssillakin opettaja se sanoi, ihan väestötieteellisesti voi tutkia sitä, kuinka oikeisto- ja konservatiivipolitiikan läpimeno tuppaa maailmanlaajuisesti missä tahansa huonontamaan väestön elinoloja. Kauhean surullinen uutinen.

Maailmantalouden myytit arjessa

Maailmantalouden myytit arjessa, osa 3/11

http://vimeo.com/78846033

Sauli Niinistö mua ysist viiteen sparraa

http://www.youtube.com/watch?v=JgyMnS5neH8

Hauskasti taas ajankohtainen reippaan 10 vuoden jälkeen.

"Vai tän päivän nuoriso yhteiskunnan syöpä"

Ylioppilaslehti: Tuhannen euron masennus

http://ylioppilaslehti.fi/2013/10/tuhannen-euron-masennus/

Sarasvuo komppaa Luontoliittoa ja Greenpeacea

http://www.ruutu.fi/ohjelmat/miten-kay-aktivisti-sini-saarelan

Toivoa antava videoklippi.

Kyseenalaistaako kahdeksan kymmenestä jenkistä evoluution?

"Tiedevastaisuus on Yhdysvalloissa totisinta totta. Valtiovallan erinäiset virastot ovat pitkään muokanneet tieteellisten neuvottelukuntien raportteja omiin tarkoitusperiinsä ja kieltäneet asiantutnija-avustajiaan puhumasta julkisesti muista kuin heille sopivista tutkimustuloksista. 

Samanaikaisesti pyrkivät vaikutusvaltaiset painostusjärjestöt estämään tieteellistä tutkimusta pitämällä muun muassa kantasolututkimuksen kiellettynä; evoluution kyseenalaistaa kahdeksan kymmenestä amerikkalaisesta; kreationismiin uskoo ja sitä haluaa koulujen opettavan puolestaan kuusi kymmenestä.

Myös skeptisyys ilmastotieteilijöiden ilmastonmuutoksesta esittämiä tietoja kohtaan on laajalle levinnyttä. Skeptikot ovatkin kyenneet esittämään valtiolliset toimet ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi."

Tieteessä tapahtuu -lehden 5/2013 numerossa Markku Ruotsila kirjoittaa tiedevalistuksesta ja valistuksen perinnöstä Yhdysvalloissa. Voiko tuo evoluution kyseenalaistaneiden määrä olla tottakaan?

Positiivinen erityiskohtelu hallintolaissa

Luen hallintolakia julkisoikeuden tenttiin, ja sieltä löytyi ainakin yksi todella mielenkiintoinen kohta, jonka tiimoilta on monissa keskusteluissa väännetty:

"Tasapuolisuusvaatimus ei sinänsä estä positiivisia erityistoimia, joiden tarkoituksena on poistaa aikaisempi eriarvoisuus tai syrjivä käytäntö suosimalla heikommassa asemassa tai vähemmistönä olevia, esimerkiksi naisia, lapsia tai etnisiä tai kielellisiä vähemmistöjä.

Positiivisen erityiskohtelun tulee perustua päätökseen tai suunnitelmaan, jota sovelletaan asiallisesti ja johdonmukaisesti. Erityiskohtelussa on myös noudatettava suhteellisuusperiaatetta siten, että menettely ja käytetyt erityistoimet ovat kohtuullisessa suhteessa kohtelun tavoitteeseen."

Muistan, että YLE:llä ainakin etniset vähemmistöt saivat työpaikkaa hakiessaan jonkinlaisia lisäpisteitä, olisi mielenkiintoista tietää tästä enemmän. Useinhan sukupuoli- tai muut vähemmistöt saavat vaikkapa yhden tai kaksi lisäpistettä, siten, että lisäys on juurikin hyvin suhteellinen.

Muistelisin myös, että opettajankoulutukseen hakevat miehet saavat tuota positiivista erityiskohtelua. Itse aivan ehdottomasti kannatan tätä, monissa maissahan tämänkaltaisilla toimilla ollaan saatu esimerkiksi naisten käyttämätöntä potentiaalia, joka aiheuttaa aivan taloudellisiakin kustannuksia, käyttöön.

Hukassa ei ole vanhemmuus vaan sosiaalipolitiikka

"Lapsia uhkaavat pahoinvointidiskursseissa monet asiat. Vanhempien aikapulan lisäksi lapsille ovat siinä vaaraksi lapsuuden ja kodin medioituminen, kaupallistuminen, kuluttajistuminen ja seksualisoituminen. Työelämän vaativuus, paineet ja kiire saavat kyllä jatkuvasti julkista huomiota. Olisiko silti niin, että vanhemmuuden epäonnistumisia ei enää samalla tavalla laiteta työelämän piikkiin vaan vanhempien omalle vastuulle.

Olen näkevinäni moraalisen ilmapiirin kiristymistä. Vaikka julkiset diskurssit ovat sukupuolipoliittisesti korrekteja, vanhempiin kohdistuvat puhuttelut ovat piilevästi sukupuolittuneita. Vai ovatko pientä lasta laiminlyövät (iltapäivälehtien lempiesimerkki on kapakkaan lähteneet) äiti ja isä jo tulleet moraalisesti yhtä tuomittaviksi?

Ainakin äidit kokevat isiä useammin huolta jaksamisestaan vanhempana (Lammi-Taskula ja Salmi 2008). Tuo huoli ei ole niinkään menestyjän huolta, vaan se liittyy toimeentulovaikeuksiin, yksinhuoltajuuteen, omaan uupumiseen sekä lapsuusperheessä koettuihin ongelmiin. Tämän valossa hukassa ei ole vanhemmuus vaan sosiaalinen ja sosiaalipoliittinen tuki."

- Julkunen

Suomi jälkijunassa miesten ja naisten palkkatasa-arvossa niin Pohjoismaissa kuin OECD-tasolla

"Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana sukupuolen mukainen palkkaero on kaventunut, mutta Suomessa tilanne on 1980-luvun lopulla lähtien jämähtänyt suurin piirtein iskulauseenomaiselle "naisen euro on 80 senttiä" -tasolle (Lehto 2007). Tämä noin 20 prosentin palkkaero kuvaa säännöllisen työajan keskimääräisten kuukausiansioiden eroa. Se kertoo naisten ja miesten töiden erilaisesta palkkauksellisesta arvostuksesta sekä eri sektoreiden erilaisesta palkanmaksukyvystä.

Miesten ja naisten välinen palkkaero on Suomessa suurempi kuin OECD-maissa keskimäärin ja suurempi kuin muissa Pohjoismaisa. OECD:n tilaston mukaan kuilu vuonna 2005-2006 oli Suomessa 19, Ruotsissa 15 ja Tanskassa 11 prosenttia (OECD Employment Outlook 2008, Julkunen 2009b, 76).

Suomalaista palkkakuilua ei voi selittää naisten vähäisemmällä koulutuksella, työkokemuksella ja ammatillisella järjestäytymisellä tai lyhyemmällä työajalla. Pohjoismainen vertailu osoittaa, ettei selitykseksi kelpaa myöskään naisvaltaisen julkisen sektorin laajuus ja siihen liittyvä segregaatio."

- Julkunen

Lakoista

Väliaikatietoja kokeilemistani lakoista. Facebookin täysimittainen lakko taisi kestää ainakin kuukauden, jos ei toistakin kuukautta. Koin sen mukavaksi ja hyväksi, enpä juuri Buukkia kaivannut. Nyt olen kuitenkin välillä palaillut, tosin en tiedä mikä on ajatukseni tulevaisuudessa, sillä lakosta niin tykkäsin.

Toinen meneillään olevan lakko on lentolakko ympäristösyistä. Kirjoitinkin siitä syksyllä jompaan kumpaan blogiini, mutta nyt en kirjoitusta löydä. Lentäminen on erittäin saastuttavaa toimintaa, yksi pitkä lento vuodessa aiheuttaa saman verran ympäristövaikutuksia kuin omakotitalon vuoden lämmitys.

Tuttujen hyvien esimerkkien jälkeen ja valitettavasti muutaman vuoden pohdinnan jälkeen päädyin ensin vähentämään lentojani, sitten pitää aluksi noin 1,5 vuoden lentolakon. Ajatuksissa ja toiveissa oli aluksi, että tuon pituisesta lakosta on helpompi aloittaa, ja mahdollisesti jatkaa kokonaan lentämättömyyttä sen jälkeen tai ainakin vähälentoista elämää, sellaisen hiilijalanjäljen elämää ylipäätään, jollainen jokaisella maapallon kansalaisella saisi olla, jotta maapallo kestää elämisemme.

Nyt lakko on kestänyt jo yli yhdeksän kuukautta, ja helppoa on kuin heinänteko. Ei ole tullut mitään ongelmia, muutamista tarjotuista lennoista olen kieltäytynyt. Loppukesästä mahdollisesti koittava matka Pohjois-Italiaan sujuu junalla tai bussilla.

Oletko sinä lentämätön tai oletko harkinnut sellaista?

Hyvä dokkari kemikaaleista syövän syynä

http://areena.yle.fi/tv/1439568

Yhdysvaltalainen mikrobiologi Sandra Steingraber sairastui syöpään ja ryhtyi tutkimaan kemikaalien yhteyttä syöpään. Ohjaus: Chanda Chevannes, 2010. (U)

Mahdollisuuksien tasa-arvosta

"Uusliberaali mieliala liittää sosiaaliseen tasa-arvoon tasapäisyyden, joka sopii huonosti menestystä, erottautumista ja "kannustavuutta" suosivaan eetokseen. Lopputuloksen tasa-arvoa tärkeämmäksi on tullut mahdollisuuksien tasa-arvo (equal opportunities), kaikkien yhtäläinen mahdollisuus tavoitella arvostettuja asioita. Se on laajasti hyväksytty periaate, mutta samalla illuusio; ihmiset syntyvät erilaisiin olosuhteisiin ja erilaisin kyvyin. Samalla tuo illuusio oikeuttaa epätasan jakoa ja eriarvoisuutta. Luokka-asemiin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset erot hyväksytään oikeudenmukaisina; ne käsitetään ansaittuina eroina.

Joan Acker (2006) huomauttaa, että luokkien tasa-arvo on jo käsitteellisesti mahdoton asia: luokat rakentuvat eriarvoisuudelle. Vasemmistolainen politiikka ja pohjoismainen eetos ovat kuitenkin pyrkineet pitämään tulo- ja elintasoeroja kohtuullisina, se on jo itsessään toiminut naisten hyväksi. (Uus)liberaali aika hyväksyy taloudellisten ja sosiaalisten erojen kasvun, ja näin myös naisten keskinäisten erojen ja todennäköisesti myös naisten ja miesten välisten erojen kasvun. Tuloerojen kasvu (myös) Suomessa ja Ruotsissa kertoo kohtuudesta tingityn (Espen-Andersen 2005). Suomalaisessa kielenkäytössä eriarvoisuuden rinnalle on tullut eriarvoisuutta viattomammalta kuulosta epätasa-arvo."

Kirjasta Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit (Raija Julkunen)

Itä-Euroopan sukupuolten tasa-arvon romahdus

"Sosialistinen ajattelu on tarjonnut sellaisen käytännöllisen näkemyksen sukupuolten tasa-arvosta, jota on voitu soveltaa myös Pohjoismaissa: naiset koulutukseen ja palkkatyöhön, valtion tarjoama päivähoito lapsille, valtion takaama syntyvyyden säännöstely ja abortti. Länsi-Saksan ja DDR:n sukupuoli-ideologian eroa korostanut Ilona Ostner (1993) katsookin, että pohjoismainen ja DDR-läinen sukupuolipolitiikka ja valtion rooli ovlivat samasta puusta.

Itä-Euroopan maissa sukupuolten tasa-arvoa ajanut sosialistinen ideologia oli enemmän tai vähemmän ylhäältä annettua. Se ei ollut juurtunut kansalaisyhteiskuntaan. Sosialismin romahduksen myötä myös tasa-arvo, ideologia ja sen käytännöt (naisten ansiotyö, vapaa abortti, päivähoito ja julkiset palvelut) kokivat vaihtelevasti takaiskuja, paluuta jyrkkiin sukupuolirooleihin ja korostettuun naisellisuuteen."

- Julkunen

Kaniineja kylpyhuoneessa

Olen parhaillani katsomassa Areenalta Elämää miehitysajan Ranskassa. Ranskalaiset kuvaavat ja muistelevat tiukkaa aikaa. Esimerkiksi kaniineja kasvatettiin kylpyhuoneissa, jotta säännöstellyn ruoan ja lihan lisäksi saataisiin lisää lihaa. Kaniiniparat.

No, jotenkin tuo kaikki ei kuulosta tänä päivänä niin vieraalta. Ruokakin oli kortilla, silloin nuori kirjailijatar, kertoo nyt myöhemmin, että poikaystävätkin valittiin varsin erikoisin kriteerein. Kenen kanssa pääsee lomalle jonnekin, kenellä on hieman parempi elintaso kuin itsellä. Näinhän kurjuus toimii. Liettuassakin asuessa huomasi, kuinka paikallisittain varakkaat suomalaismiehet kiinnostivat paikallisia, rakkaudesta oli kyse harvoin. Tai voiko sitä niin tarkkaan sanoa, mistä milloinkin on kyse.

Samaan aikaan miehittäjillä oli juhlat ja jatkuva bouffet-pöytä. Tulee hieman mieleen näin lama-aikana paremmin erottuvat sukupolvierot- ja kuilut. Lama on iskenyt vahvasti meihin nuoriin. Helsingissä kaikki tietävät ja arvostavat ilmaisia kahveja ja ruokia. Moni on ruvennut roskis-dyykkaamaan. Tosin moni tekee sitä myös ympäristösyistä. Samaan aikaan vanhempiemme sukupolvi jopa naureskelee meille ja jatkaa kulutusjuhlaansa.

Parinmuodostuksessa olen havainnoinut paluuta perinteisempään. Monet tuttavistani nuorista naisista etsivät vimmatusti turvaa ja tukea nuorista miehistä. Vauvoja syntyy paljon, naimisiin mennään. Monet puhuvat ja vertailevat avoimesti tapailukumppanin sosiaalista asemaa ja varallisuutta, mielestäni enemmän kuin ennen.

Presidenttitasolla puhutaan siitä, kuinka pitäisi luopua ja ei saa oleskella. Ikäänkuin ihmiset vähentyneiden työpaikkojen ja muualle siirretyn teollisuuden takia oleskelisivat jotenkin vapaaehtoisesti, nuorten niskaan yritetään kasata suurta syyllisyyttä. Monelle tämä kaikki on niin paljon, että haetaan nappia lääkäriltä. Itse toivoisin, että nuoret näyttäisivät tuskaansa myös ulospäin, kapinoisivat ja vaatisivat. Henkilokohtainen on poliittista, totta vieläkin.

Vasemmistonuorten mielestä Turkin on lopetettava poliisiväkivalta

Mitäs tähän nyt voi sanoa, hyvää settiä, vaikea olla eri mieltä. Hienoja veljespuolueita Kokoomuksella esimerkiksi Turkissa ja Unkarissa. Missä on Stubb? Kun ajat menevät vähän tiukemmiksi, paljastuvat puolueidenkin todelliset värit. 


KANNANOTTO
5.6.2013

** Vasemmistonuoret: Turkin on lopetettava poliisiväkivalta

Vasemmistonuoret tuomitsee Turkin poliisin harjoittaman väkivallan 
mielenosoittajia kohtaan ja vaatii Suomen hallitukselta - erityisesti 
eurooppaministeri Alexander Stubbilta - toimia demokratian ja 
kansalaisoikeuksien turvaamiseksi Turkissa. EU:n on painostettava Turkin 
hallitusta lopettamaan maassa jatkuvien mielenosoitusten väkivaltainen 
tukahduttaminen.

- Viikon jatkuneet mielenosoitukset alkoivat suunnitelmista rakentaa 
ostoskeskus yhdelle Istanbulin harvoista jäljellä olevista 
viheralueista. Poliisi vastasi rauhanomaisiin mielenosoituksiin täysin 
mittasuhteet ylittävällä tavalla, mikä laukaisi merkittävästi suuremman 
ja Istanbulin ulkopuolelle levinneen mielenosoitusten ketjun. 
Poliisiväkivalta mielenosoituksia vastaan on vain yltynyt, 
Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson kuvailee.

Vasemmistonuoret on järkyttynyt demokratian ja kansalaisoikeuksien 
tilasta Turkissa. Koska Turkkia hallitseva AKP-puolue on Euroopan 
kansanpuolueen tarkkailijajäsenenä Kokoomuksen veljespuolue ja koska 
Turkki on edelleen Euroopan Unionin jäsenkandidaatti, Vasemmistonuorten 
mielestä erityisvastuu tilanteen tuomitsemisesta Suomessa on 
kokoomuslaisella eurooppaministerillä.

Mielenosoituksissa ei ole enää kyse pelkästään puistosta, vaan ne 
kertovat monen turkkilaisen tyytymättömyydestä niin poliisin toimintaan 
ja oikeistohallituksen politiikkaan kuin pääministeri Tayyip Erdoganin 
autoritaariseen johtamistapaan. AKP-puolue on viime aikoina tiukentanut 
uusliberaalia politiikkaansa muun muassa yksityistämisten kautta. Puolue 
on ajanut läpi myös uskonnollis-konservatiivisia arvoja, kuten 
rajoituksia naisten oikeuksiin ja alkoholin myyntiin, sekä jatkanut 
voimapolitiikkaa lähialueillaan ja maan sisäisesti.

- Oikeus rauhanomaisiin mielenosoituksiin on keskeinen kansainvälisesti 
tunnustettu kansalaisoikeus. Turkin lisäksi Unkarissa, Venäjällä ja jopa 
Saksassa on nähty rajuja otteita kansalaisten mielenosoitusten 
hajottamiseksi tai estämiseksi. Vastaamalla rajusti ylimitoitetuilla 
poliisitoimilla julkinen valta ainaostaan edesauttaa väkivallan 
leviämistä, Andersson korostaa.

Lisätietoja: puheenjohtaja Li Andersson, 040 508 8697

Vasemmistonuorten kannanotto eteenpäin

Erinomaisia kohtia:

Järjestö vetoaa erityisesti eduskunnan tarkastusvaliokunnan arvioon,
jonka mukaan veroalennuspäätös tehtiin hyvin puutteellisilla tiedoilla -
erityisesti sen todellisista vaikutuksista työllisyyteen. 

Vasemmistonuoret tyrmää myös työministeri Lauri Ihalaisen viime
viikolla esille tuoman esityksen lainmuutoksesta, joka mahdollistaisi
nuorten palkkaamisen palkkatuella lomautettujen työntekijöiden tilalle.
Näin työnantajat voisivat alentaa palkkakustannuksia vakituisten
työntekijöiden kustannuksella. Nuorisotyöttömyyden ratkaisu ei saa
perustua lomautuksiin, nuorten tempputyöllistämiseen ja palkattomien
harjoitteluiden lisäämiseen. Työ ei ole itseisarvo vaan sen tekemisestä
on aina maksettava asianmukainen korvaus.

Työ- ja elinkeinoministeriön 21.5. julkaisema työllisyyskatsaus
sisältää hälyttäviä lukuja. Vuoden takaiseen verrattuna työttömiä
työnhakijoita on 40 000 enemmän ja alle 25-vuotiaita nuoria on
työttömänä 20 prosenttia enemmän. Lomautettujen määrä on kasvanut
vuodessa 5 200 hengellä samaan aikaan, kun uusia avoimia työpaikkoja on
vähemmän. Myös korkeasti koulutettujen ja vastavalmistuneiden työttömyys
on noussut vuoden aikana: vastavalmistuneiden työttömien määrä on
kasvanut on 36,7 prosenttia.


KANNANOTTO
24.5.2013

** Vasemmistonuoret: Yhteisöveron alennus peruttava, jos työllisyys ei
parane

Vasemmistonuoret vaatii yhteisöveron alennuksen peruuttamista, jos
työllisyystilanne ei parane merkittävästi talousarviokäsittelyyn
mennessä. Pahenevaan työttömyyteen tulee puuttua vaikuttavammilla
keinoilla kuin EK:n vaatimilla massiivisilla veroalennuksilla, joiden
työllistämisvaikutuksista ei ole takeita.

Järjestö vetoaa erityisesti eduskunnan tarkastusvaliokunnan arvioon,
jonka mukaan veroalennuspäätös tehtiin hyvin puutteellisilla tiedoilla -
erityisesti sen todellisista vaikutuksista työllisyyteen.
Valtiovarainministeriön arvioiden mukaan merkittävä osa yhteisöveron
”dynaamisista vaikutuksista” perustuu verosuunnitteluun, jotka eivät luo
työpaikkoja lainkaan.

- Näin isolle veroalennukselle ei ole perusteita, ellei käytettävissä
ole tämän varmempaa tietoa sen tosiasiallisista vaikutuksista.
Työllisyystilanteen huonontuessa ja kuntien kamppaillessa
riittämättömien resurssien kanssa tulee kaikki resurssit suunnata
työllisyyttä edistäviin toimiin kuten vuokra-asuntojen
uudisrakentamiseen, vihreän teknologiaan ja kunnallisiin
peruspalveluihin, linjaa Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson.

Rahat nuorisotakuuseen!

Vasemmistonuoret tyrmää myös työministeri Lauri Ihalaisen viime
viikolla esille tuoman esityksen lainmuutoksesta, joka mahdollistaisi
nuorten palkkaamisen palkkatuella lomautettujen työntekijöiden tilalle.
Näin työnantajat voisivat alentaa palkkakustannuksia vakituisten
työntekijöiden kustannuksella. Nuorisotyöttömyyden ratkaisu ei saa
perustua lomautuksiin, nuorten tempputyöllistämiseen ja palkattomien
harjoitteluiden lisäämiseen. Työ ei ole itseisarvo vaan sen tekemisestä
on aina maksettava asianmukainen korvaus.

- Nuorisotakuu ei tule toteutumaan, mikäli siihen ei suunnata
riittävästi resursseja. Tärkeimmässä roolissa on koulutustakuun
toteutuminen sekä nuorten työllistymisen tukeminen
oppisopimuskoulutuksella ja palkkatukijärjestelyillä. Yritysten lisäksi
kuntien ja valtion on otettava suurempi vastuu työllistämisestä, ja
suunnitellut koulutuspaikkojen vähennykset on peruttava, Andersson
vaatii.

Työ- ja elinkeinoministeriön 21.5. julkaisema työllisyyskatsaus
sisältää hälyttäviä lukuja. Vuoden takaiseen verrattuna työttömiä
työnhakijoita on 40 000 enemmän ja alle 25-vuotiaita nuoria on
työttömänä 20 prosenttia enemmän. Lomautettujen määrä on kasvanut
vuodessa 5 200 hengellä samaan aikaan, kun uusia avoimia työpaikkoja on
vähemmän. Myös korkeasti koulutettujen ja vastavalmistuneiden työttömyys
on noussut vuoden aikana: vastavalmistuneiden työttömien määrä on
kasvanut on 36,7 prosenttia.

Lisätietoja: puheenjohtaja Li Andersson, 040 508 8697

Yt-neuvottelut eivät kuulu koulutusalalle

http://www.hs.fi/talous/Ammattikorkeakoulu+Metropolia+aloittaa+yt-neuvottelut/a1369189812889

Ammattikorkeakoulu Metropolia aloittaa yt-neuvottelut: 

"Taustalla on Metropolian mukaan muun muassa ammattikorkeakoulujen valtion rahoituksen väheneminen ja uusi, tuloksellisuuteen perustuva rahoitus."

Ensinnäkään yt-neuvottelut eivät kuulu koulutusalalle, eikä valtion rahoituksen väheneminen tai tuloksellisuuteen perustuva rahoitus. Koulutuksen ja tieteen tulee olla riippumatonta ja valtiorahoitteista. Aikamme on barbaarista ja on tehty aivan kauheita virheitä oikeistohengessä.