Jutta puijasi lapsiperheitä

"Vasemmistonuoret peräänkuuluttaa muiden hallituspuolueiden vastuuta äänestäjilleen. SDP:n Jutta Urpilainen otti ennen vaaleja tehtäväkseen muun muassa lapsiperheiden toimeentulon parantamisen. Myös Kokoomus lupasi vaaliohjelmassaan, ettei heikoimmassa asemassa olevilta pidä leikata."

http://www.vasemmistonuoret.fi/?/site/vasemmistonuoret_pientuloisilta_leikkaaminen_ei_ole_vastuun_kantamista/

Maailmantalouden myytit arjessa

Maailmantalouden myytit arjessa, osa 3/11

http://vimeo.com/78846033

Sauli Niinistö mua ysist viiteen sparraa

http://www.youtube.com/watch?v=JgyMnS5neH8

Hauskasti taas ajankohtainen reippaan 10 vuoden jälkeen.

"Vai tän päivän nuoriso yhteiskunnan syöpä"

Ylioppilaslehti: Tuhannen euron masennus

http://ylioppilaslehti.fi/2013/10/tuhannen-euron-masennus/

Geenimuunnellun soijan käyttö aloitettu rehunvalmistuksessa Turussa - kommentteja

Aika hämmentävä ja ristiriitainen juttu. Suomen Rehun Jarno Erkamaa sanoo: "kuluttajien ehdoilla mennään". Kuitenkin samassa jutussa selviää, että kuluttaja ei voi pakkauksesta tietää onko tuote geenimuunneltu vai ei.

Sitten Erkamaa sanoo: "mitään turvallisuusriskiä ei ole". Sitten seuraavaksi hän sanoo itse: "Suomi on halunnut pysyä kuitenkin muuntelemattoman soijan käytössä ehkä eettisten arvojen takia".

Eikö jutussa voisi lisäksi pureutua juuri näihin eettisiin asioihin, koska sehän geenimuuntelussa on iso asia, niin kuin monet varmaan biologian tunnilta muistavat.

Juttuun kaipaisi lisää tietoa geenimuuntelun eduista ja haitoista, jotta jokainen voi arvioida suhdettaan geenimuunteluun. Muutamana puolesta ja vastaan argumenttina esimerkiksi:

- ruoantuotanto tehostuisi
- mutta geenimuunnellut kasvit leviävät helposti viljelypelloilta joko luontoon tai gmo-vapaille pelloille, tätä voi olla mahdoton kontrolloida ja seuraukset voivat olla odottomattomia. Suurtilallisille taloudellisesti kannattava, hyvin laajamittainen soijanviljely on vähentänyt maatalousalueiden biodiversiteettiä merkittävästi esimerkiksi Etelä-Amerikassa.

http://yle.fi/uutiset/geenimuunnellun_soijan_kaytto_aloitettu_rehunvalmistuksessa_turun_tehtailla/6730745

Kaniineja kylpyhuoneessa

Olen parhaillani katsomassa Areenalta Elämää miehitysajan Ranskassa. Ranskalaiset kuvaavat ja muistelevat tiukkaa aikaa. Esimerkiksi kaniineja kasvatettiin kylpyhuoneissa, jotta säännöstellyn ruoan ja lihan lisäksi saataisiin lisää lihaa. Kaniiniparat.

No, jotenkin tuo kaikki ei kuulosta tänä päivänä niin vieraalta. Ruokakin oli kortilla, silloin nuori kirjailijatar, kertoo nyt myöhemmin, että poikaystävätkin valittiin varsin erikoisin kriteerein. Kenen kanssa pääsee lomalle jonnekin, kenellä on hieman parempi elintaso kuin itsellä. Näinhän kurjuus toimii. Liettuassakin asuessa huomasi, kuinka paikallisittain varakkaat suomalaismiehet kiinnostivat paikallisia, rakkaudesta oli kyse harvoin. Tai voiko sitä niin tarkkaan sanoa, mistä milloinkin on kyse.

Samaan aikaan miehittäjillä oli juhlat ja jatkuva bouffet-pöytä. Tulee hieman mieleen näin lama-aikana paremmin erottuvat sukupolvierot- ja kuilut. Lama on iskenyt vahvasti meihin nuoriin. Helsingissä kaikki tietävät ja arvostavat ilmaisia kahveja ja ruokia. Moni on ruvennut roskis-dyykkaamaan. Tosin moni tekee sitä myös ympäristösyistä. Samaan aikaan vanhempiemme sukupolvi jopa naureskelee meille ja jatkaa kulutusjuhlaansa.

Parinmuodostuksessa olen havainnoinut paluuta perinteisempään. Monet tuttavistani nuorista naisista etsivät vimmatusti turvaa ja tukea nuorista miehistä. Vauvoja syntyy paljon, naimisiin mennään. Monet puhuvat ja vertailevat avoimesti tapailukumppanin sosiaalista asemaa ja varallisuutta, mielestäni enemmän kuin ennen.

Presidenttitasolla puhutaan siitä, kuinka pitäisi luopua ja ei saa oleskella. Ikäänkuin ihmiset vähentyneiden työpaikkojen ja muualle siirretyn teollisuuden takia oleskelisivat jotenkin vapaaehtoisesti, nuorten niskaan yritetään kasata suurta syyllisyyttä. Monelle tämä kaikki on niin paljon, että haetaan nappia lääkäriltä. Itse toivoisin, että nuoret näyttäisivät tuskaansa myös ulospäin, kapinoisivat ja vaatisivat. Henkilokohtainen on poliittista, totta vieläkin.

10 euron palkka päivän tai kahden työstä

Olen aikoinani toiminut myös teknisenä kääntäjänä. Silloin käänsimme it-alan tekstejä noin yhden sivun päivässä tai joskus kahdessa päivässä. Nyt olen välillä katsonut freelance-kääntäjien tarjouksia. Olen ollut yhteydessä kahden yrityksen kanssa, Lionbridgen ja Iso Translationsin.

Kääntäjätuttavani kertoi, että jos itse maksaa verotkin, ei alle 11 sentin sanahinnalla kannata lähteä tekemään. Myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liitossa on tehty palkkakysely, jonka antaa osviittaa:

http://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/palkkiotilastot/

Eilen sain Isolta tarjouksen, jossa sanahinta oli 3 senttiä eli 0,03 euroa käännetyltä sanalta ja 0,005 euroa oikoluetulta sanalta. Noin sivun mittaisessa tekstissä voi olla 350 sanaa, jolloin siitä maksettaisiin noin 10 euroa, mutta tästä vielä maksetaan verot itse. Eli periaatteessa päivän tai kahden työstä he maksaisivat 10 euroa, josta freelancer itse maksaa verot.

Viime syksynä saamanai Lionbridgen tarjous oli hieman parempi, mutta alitti silti reippaasti tuon 11 senttiä. Mielestäni kenenkään ei pidä suostua tekemään työtä, jolla ei voi tulla toimeen. Näitä töitähän usein tekevät yliopistokoulutetut ihmiset. Miten tällaisen poljennan voi saada kuriin?

Yhteiskunnan rakenne ja metsästäjä-keräilijöistä

"Kaikissa yhteiskunnissa ihmiset ovat tietämättömiä siitä, että heidän yhteiskunnallaan on rakenne - tai he tiedostavat tämän vain hämärästi. Tämän rakenteen paljastaminen on sosiaaliantropologian tehtävä." 

- E.E. Evans-Pritchard 

Yhteiskunnan rakenteen lisäksi olen viime aikoina oppinut metsästäjä-keräilijöistä. Metsästys ja keräily on ollut ihmiskunnan tärkein toimeentulon muoto, noin 90 prosenttia ihmisen olemassaolon ajasta. On mielenkiintoista vertailla metsästystä ja keräilyä maanviljelykseen. Ensimmäisessä työnjako on aika selvä, miehet metsästävät, naiset keräilevät. Liekö näin nykyäänkin elävillä metsästäjä-keräilijöillä? Yhteiskuntina m-k:t ovat kuitenkin melko tasa-arvoisia, ravintoa jaetaan kaikille. Varallisuutta ei näissä yhteiskunnissa kerätä. 

Maanviljelykseen kuuluu usein hierarkkisuus, maaoikeudet ja sukulaisuuden merkitys vaikkapa maan omistuksessa. Ruokaa varastoidaan, omaisuuden kerääminen on mahdollista. Maanviljelyksessä ihmisen työn määrä on kasvanut huomattavasti. Yhteiskuntina nämä kaksi ovatkin hyvin erilaisia toistensa kanssa. M-K-yhteiskunnassa ihmisen tarpeet nähdään rajallisina, ja siten aika helppoina täyttää, kun taas länsimaissa tarpeet nähdään rajattomina, mutta resurssit ovat rajalliset, mikä aiheuttaa omat haasteensa ja tuo mukanaan kilpailun, valinnat ja hyödyn maksimoinnin. 

M-K-kulttuurissakin on omat haasteensa. Siinä ruoan perässä liikkuminen on ensiarvoisen tärkeää, joten usein niitä, jotka eivät enää pysty liikkumaan, ei pystytä mitenkään kuljettamaan mukana. Näissä yhteiskunnissa tapahtuukin usein esimerkiksi vanhusten itsemurhia. 

Nykyisenlaisessa länsimaisessa teollistuneessa maanviljelykseen perustuneessa yhteiskunnassa on kuitenkin vaikea hypätä esimerkiksi täyteen omavaraisuuteen, koska toiminnot ovat niin verkottuneita ja erikoistuneita.