Kirjoittelin joskus läppäristäni, MacBook Airista, jonka hankin kaveriltani, joka puolestaan oli tuonut sen Jenkeistä. Hankin sen muistaakseni ehkä vuoden 2010 paikkeilla, se oli kuitenkin ostettu varmaankin paria vuotta aikaisemmin, eli voi olla jo vuodelta 2008.
Jokin aika sitten siihen vaihdettiin käsittääkseni emolevy, vakuutus korvasi, se oli hienoa.
Nyttemmin myös akku hajosi, kone rupesi pullistumaan, ilmeisesti mäkit tekevät niin merkkinä akun kuolemisesta. Päätin vaihdattaa senkin, tällä kertaa omalla kustannuksellani, ehkäpä koneella voi nyt taas olla pitkältikin vuosia edessään, vaikka viisi tai seitsemänkin? Tämäkään ei kuitenkaan minulle riitä, vaan toivoisin vieläkin kestävämpien koneiden paluuta, sellaisia kuin moneet koneet ennen olivatkin, nykyisin ne toimivat usein vain markkinalogiikan mukaan.
Korjaamisessa en katso ainoastaan korjaamisen minulle aiheuttamia kustannuksia, vaan vaikkapa sitäkin, mitä uuden koneen valmistaminen merkitsee ympäristöllisesti, ja minkälaisissa työoloissa koneet tehdään, usein hirvittävissä. Yksi mottoni on, että jos joku on jotakin miltei orjatyönä tehnyt, on minun velvollisuuteni käyttää se niin loppuun kuin mahdollista.
Täytyy myöntää, että akun vaihdon yhteydessä tuli ilmi, että piuhaahan kannattaa aina irrottaa, ja antaa akun kulua, sillä mikäli olen oikeassa, niin akut toimivat siten, että niiden kuuluukin latautua tyhjäksi, ja sitten taas täyttyä (plus-miinus). Jos latauspiuhaa pitää koko ajan kiinni, se kuluttaa jatkuvasti, jolloin sen käyttöikä on lyhyempi.
Ajatelkaa, kuinka moni ei todennäköisesti toimi näin, ajatelkaa kuinka monta läppäriä maailmassa on. Kuinka paljon voisi säästää akkuja, koneita, energiaa ja rahaa, pelkästään tällaisilla pienillä teoilla. Mutta sellaisia monet asiat usein ovatkin, pieniä tekoja.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tekniikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tekniikka. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 10. marraskuuta 2013
maanantai 15. heinäkuuta 2013
Geenimuunnellun soijan käyttö aloitettu rehunvalmistuksessa Turussa - kommentteja
Aika hämmentävä ja ristiriitainen juttu.
Suomen Rehun Jarno Erkamaa sanoo: "kuluttajien ehdoilla mennään".
Kuitenkin samassa jutussa selviää, että kuluttaja ei voi pakkauksesta
tietää onko tuote geenimuunneltu vai ei.
Sitten Erkamaa sanoo: "mitään turvallisuusriskiä ei ole". Sitten seuraavaksi hän sanoo itse: "Suomi on halunnut pysyä kuitenkin muuntelemattoman soijan käytössä ehkä eettisten arvojen takia".
Eikö jutussa voisi lisäksi pureutua juuri näihin eettisiin asioihin, koska sehän geenimuuntelussa on iso asia, niin kuin monet varmaan biologian tunnilta muistavat.
Juttuun kaipaisi lisää tietoa geenimuuntelun eduista ja haitoista, jotta jokainen voi arvioida suhdettaan geenimuunteluun. Muutamana puolesta ja vastaan argumenttina esimerkiksi:
- ruoantuotanto tehostuisi
- mutta geenimuunnellut kasvit leviävät helposti viljelypelloilta joko luontoon tai gmo-vapaille pelloille, tätä voi olla mahdoton kontrolloida ja seuraukset voivat olla odottomattomia. Suurtilallisille taloudellisesti kannattava, hyvin laajamittainen soijanviljely on vähentänyt maatalousalueiden biodiversiteettiä merkittävästi esimerkiksi Etelä-Amerikassa.
http://yle.fi/uutiset/geenimuunnellun_soijan_kaytto_aloitettu_rehunvalmistuksessa_turun_tehtailla/6730745
Sitten Erkamaa sanoo: "mitään turvallisuusriskiä ei ole". Sitten seuraavaksi hän sanoo itse: "Suomi on halunnut pysyä kuitenkin muuntelemattoman soijan käytössä ehkä eettisten arvojen takia".
Eikö jutussa voisi lisäksi pureutua juuri näihin eettisiin asioihin, koska sehän geenimuuntelussa on iso asia, niin kuin monet varmaan biologian tunnilta muistavat.
Juttuun kaipaisi lisää tietoa geenimuuntelun eduista ja haitoista, jotta jokainen voi arvioida suhdettaan geenimuunteluun. Muutamana puolesta ja vastaan argumenttina esimerkiksi:
- ruoantuotanto tehostuisi
- mutta geenimuunnellut kasvit leviävät helposti viljelypelloilta joko luontoon tai gmo-vapaille pelloille, tätä voi olla mahdoton kontrolloida ja seuraukset voivat olla odottomattomia. Suurtilallisille taloudellisesti kannattava, hyvin laajamittainen soijanviljely on vähentänyt maatalousalueiden biodiversiteettiä merkittävästi esimerkiksi Etelä-Amerikassa.
http://yle.fi/uutiset/geenimuunnellun_soijan_kaytto_aloitettu_rehunvalmistuksessa_turun_tehtailla/6730745
perjantai 12. huhtikuuta 2013
Korjata uudeksi?
Harvoin kirjoitan tekniikasta tai jaksan kauheasti kiinnostua siitä, mutta nyt on pakko, kun läppäri hajosi. Edellinen oli MacBook Air, iäksi taisi jäädä vain 2,5 vuotta, mitä pidän todella säälittävänä. Siitä siis hajosi emolevy, tietääkö joku, hajoaako se niistä useinkin? Muistelin, että kovalevy hajoaisi, mikä olisi kai ollut halvempi tikki, mutta emolevyn korjaukseksi arvioitiin 500-1000 euroa. Tietojen palauttaminen taas maksaa 120 euroa. Aika iso haarukka tuossa korjauksessa. Jos se olisi 500 tai suunnilleen sen verran, korjauttaisin ehdottomasti. Vakuutuksesta saan 410 euroa, joten ei olisi niin paha tikki. Mutta entä jos se onkin lähemmäs 1000 euroa? Aa, itse asiassa nyt kuulin, että huoltopaikassa on joku laskentalaite rikki, jonka vuoksi arviointi on vaikeaa.
Voi siis olla, että palautan tiedot, ja hankin uuden. Yleensä tallennan myös ulkoiselle kovalevylle, mutta viime vuosina en kaikkea ole ehtinyt sille tallentaa. Tuttavani ehdotti esimerkiksi tällaisia:
Mitä olette mieltä? Tietokonetta käytän paljon, nettiä intensiivisesti, monia ikkunoita auki yhtä aikaa, kuuntelen musiikkia, muokkaan kuvia, videoita, kirjoitan. Kannan sitä mukana. Tallennan paljon. Katson elokuvia, dokumentteja. Arvostan tehokkuutta, kestävyyttä ja korjattavuutta, tietenkin kaunis ulkonäkö on plussa. Vinkkejä saa antaa?
Tulevaisuudessa unelmoin tekniikasta, joka kestäisi ikuisuuden, niin kuin ennen vanhaan, ja sitä korjattaisiin. Mutta tämähän on vastoin ikuisen kasvun ihannetta, ja olisi ympäristöllekin hyödyksi. Mutta minä ainakin haluan taistella paremman tekniikan puolesta! Toivotaan mäkille korjausonnea!
Jes, emolevyn korjaus onnistuu mikäli myöhemmin ei tule mutkia matkaa, hinta-arvio 490 euroa, joten 80 e itselle maksettavaksi. Wuhuu!
Jes, emolevyn korjaus onnistuu mikäli myöhemmin ei tule mutkia matkaa, hinta-arvio 490 euroa, joten 80 e itselle maksettavaksi. Wuhuu!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)