Sivistynyt valtio tukee taiteilijoitaan

http://areena.yle.fi/tv/2172511

Stradan lopussa oli hyvä juttu taiteilijoiden tukien paikallaanjunnaamisesta. Tuet ovat junnanneet paikallaan kymmenen vuotta, vaikka opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiesten palkat ovat samaan aikaan koko ajan nousseet. Ja siis huomio, kuten ohjelmassakin sanotaan, OKM:n yksi tehtävä on huolehtia taiteen kentän edellytyksistä. Kuten toimittaja pätevästi huomauttaa, nythän OKM on epäonnistunut tehtävässään. Taiteilijoilla ei ole täyttä mahdollisuutta tulla toimeen ilman apurahoja, joten tietenkin niidenkin on kehityttävä mun kehityksen mukana, apurahat ovat taiteilijoiden palkkoja.

Uskon, että loppujen lopuksi taustalla on vanhan köyhän maan ajatus ja sivistymättömyys siitä, että taiteesta ei kuuluisikaan maksaa, jolloin se olisi turhaa. Täällä ei loppujen lopuksi taidetta arvosteta, mutta kyllä se tulee muuttumaan, ainakin toivon niin, kunhan tämä pahin oikeistohapatus ja kaiken altistaminen kapealle markkinalogiikalle on ohi. Kaiken huipuksihan taiteilijoiden asioita saisi parempaan suuntaan todella pienellä panostuksella, koska asia on suurten budjettien maailmassa erittäin marginaalinen, mutta tukien parantamisen henkiset vaikutukset koko kansakunnalle voisivat ollakin huiman positiiviset. Reippaasti vain ääntä kuuluviin.

Maailmantalouden myytit arjessa

Maailmantalouden myytit arjessa, osa 3/11

http://vimeo.com/78846033

Sauli Niinistö mua ysist viiteen sparraa

http://www.youtube.com/watch?v=JgyMnS5neH8

Hauskasti taas ajankohtainen reippaan 10 vuoden jälkeen.

"Vai tän päivän nuoriso yhteiskunnan syöpä"

Ylioppilaslehti: Tuhannen euron masennus

http://ylioppilaslehti.fi/2013/10/tuhannen-euron-masennus/

Naiset kotitöissä ja huonosti palkatuissa tehtävissä

"Suomalainen hyvinvointivaltio on rakentunut vahvasti näkymättömän sukupuolisopimuksen varaan. Täällä ei kenenkään allekirjoittamalla tai välttämättä edes ääneen lausumalla sopimuksella viitataan kahteen asiaan. Siihen, että yhtäältä naiset ovat hoitaneet pääosan kotitöistä ja tällä tavoin vapauttaneet miehet tekemään työuraa, ja toisaalta siihen, että naiset ovat suostuneet huonosti palkattuihin sosiaalialan töihin ja hoivatehtäviin." 

- Jokinen & Saaristo (2006)

Positiivinen erityiskohtelu hallintolaissa

Luen hallintolakia julkisoikeuden tenttiin, ja sieltä löytyi ainakin yksi todella mielenkiintoinen kohta, jonka tiimoilta on monissa keskusteluissa väännetty:

"Tasapuolisuusvaatimus ei sinänsä estä positiivisia erityistoimia, joiden tarkoituksena on poistaa aikaisempi eriarvoisuus tai syrjivä käytäntö suosimalla heikommassa asemassa tai vähemmistönä olevia, esimerkiksi naisia, lapsia tai etnisiä tai kielellisiä vähemmistöjä.

Positiivisen erityiskohtelun tulee perustua päätökseen tai suunnitelmaan, jota sovelletaan asiallisesti ja johdonmukaisesti. Erityiskohtelussa on myös noudatettava suhteellisuusperiaatetta siten, että menettely ja käytetyt erityistoimet ovat kohtuullisessa suhteessa kohtelun tavoitteeseen."

Muistan, että YLE:llä ainakin etniset vähemmistöt saivat työpaikkaa hakiessaan jonkinlaisia lisäpisteitä, olisi mielenkiintoista tietää tästä enemmän. Useinhan sukupuoli- tai muut vähemmistöt saavat vaikkapa yhden tai kaksi lisäpistettä, siten, että lisäys on juurikin hyvin suhteellinen.

Muistelisin myös, että opettajankoulutukseen hakevat miehet saavat tuota positiivista erityiskohtelua. Itse aivan ehdottomasti kannatan tätä, monissa maissahan tämänkaltaisilla toimilla ollaan saatu esimerkiksi naisten käyttämätöntä potentiaalia, joka aiheuttaa aivan taloudellisiakin kustannuksia, käyttöön.

Suomi jälkijunassa miesten ja naisten palkkatasa-arvossa niin Pohjoismaissa kuin OECD-tasolla

"Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana sukupuolen mukainen palkkaero on kaventunut, mutta Suomessa tilanne on 1980-luvun lopulla lähtien jämähtänyt suurin piirtein iskulauseenomaiselle "naisen euro on 80 senttiä" -tasolle (Lehto 2007). Tämä noin 20 prosentin palkkaero kuvaa säännöllisen työajan keskimääräisten kuukausiansioiden eroa. Se kertoo naisten ja miesten töiden erilaisesta palkkauksellisesta arvostuksesta sekä eri sektoreiden erilaisesta palkanmaksukyvystä.

Miesten ja naisten välinen palkkaero on Suomessa suurempi kuin OECD-maissa keskimäärin ja suurempi kuin muissa Pohjoismaisa. OECD:n tilaston mukaan kuilu vuonna 2005-2006 oli Suomessa 19, Ruotsissa 15 ja Tanskassa 11 prosenttia (OECD Employment Outlook 2008, Julkunen 2009b, 76).

Suomalaista palkkakuilua ei voi selittää naisten vähäisemmällä koulutuksella, työkokemuksella ja ammatillisella järjestäytymisellä tai lyhyemmällä työajalla. Pohjoismainen vertailu osoittaa, ettei selitykseksi kelpaa myöskään naisvaltaisen julkisen sektorin laajuus ja siihen liittyvä segregaatio."

- Julkunen

Vasemmistonuorten kannanotto eteenpäin

Erinomaisia kohtia:

Järjestö vetoaa erityisesti eduskunnan tarkastusvaliokunnan arvioon,
jonka mukaan veroalennuspäätös tehtiin hyvin puutteellisilla tiedoilla -
erityisesti sen todellisista vaikutuksista työllisyyteen. 

Vasemmistonuoret tyrmää myös työministeri Lauri Ihalaisen viime
viikolla esille tuoman esityksen lainmuutoksesta, joka mahdollistaisi
nuorten palkkaamisen palkkatuella lomautettujen työntekijöiden tilalle.
Näin työnantajat voisivat alentaa palkkakustannuksia vakituisten
työntekijöiden kustannuksella. Nuorisotyöttömyyden ratkaisu ei saa
perustua lomautuksiin, nuorten tempputyöllistämiseen ja palkattomien
harjoitteluiden lisäämiseen. Työ ei ole itseisarvo vaan sen tekemisestä
on aina maksettava asianmukainen korvaus.

Työ- ja elinkeinoministeriön 21.5. julkaisema työllisyyskatsaus
sisältää hälyttäviä lukuja. Vuoden takaiseen verrattuna työttömiä
työnhakijoita on 40 000 enemmän ja alle 25-vuotiaita nuoria on
työttömänä 20 prosenttia enemmän. Lomautettujen määrä on kasvanut
vuodessa 5 200 hengellä samaan aikaan, kun uusia avoimia työpaikkoja on
vähemmän. Myös korkeasti koulutettujen ja vastavalmistuneiden työttömyys
on noussut vuoden aikana: vastavalmistuneiden työttömien määrä on
kasvanut on 36,7 prosenttia.


KANNANOTTO
24.5.2013

** Vasemmistonuoret: Yhteisöveron alennus peruttava, jos työllisyys ei
parane

Vasemmistonuoret vaatii yhteisöveron alennuksen peruuttamista, jos
työllisyystilanne ei parane merkittävästi talousarviokäsittelyyn
mennessä. Pahenevaan työttömyyteen tulee puuttua vaikuttavammilla
keinoilla kuin EK:n vaatimilla massiivisilla veroalennuksilla, joiden
työllistämisvaikutuksista ei ole takeita.

Järjestö vetoaa erityisesti eduskunnan tarkastusvaliokunnan arvioon,
jonka mukaan veroalennuspäätös tehtiin hyvin puutteellisilla tiedoilla -
erityisesti sen todellisista vaikutuksista työllisyyteen.
Valtiovarainministeriön arvioiden mukaan merkittävä osa yhteisöveron
”dynaamisista vaikutuksista” perustuu verosuunnitteluun, jotka eivät luo
työpaikkoja lainkaan.

- Näin isolle veroalennukselle ei ole perusteita, ellei käytettävissä
ole tämän varmempaa tietoa sen tosiasiallisista vaikutuksista.
Työllisyystilanteen huonontuessa ja kuntien kamppaillessa
riittämättömien resurssien kanssa tulee kaikki resurssit suunnata
työllisyyttä edistäviin toimiin kuten vuokra-asuntojen
uudisrakentamiseen, vihreän teknologiaan ja kunnallisiin
peruspalveluihin, linjaa Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson.

Rahat nuorisotakuuseen!

Vasemmistonuoret tyrmää myös työministeri Lauri Ihalaisen viime
viikolla esille tuoman esityksen lainmuutoksesta, joka mahdollistaisi
nuorten palkkaamisen palkkatuella lomautettujen työntekijöiden tilalle.
Näin työnantajat voisivat alentaa palkkakustannuksia vakituisten
työntekijöiden kustannuksella. Nuorisotyöttömyyden ratkaisu ei saa
perustua lomautuksiin, nuorten tempputyöllistämiseen ja palkattomien
harjoitteluiden lisäämiseen. Työ ei ole itseisarvo vaan sen tekemisestä
on aina maksettava asianmukainen korvaus.

- Nuorisotakuu ei tule toteutumaan, mikäli siihen ei suunnata
riittävästi resursseja. Tärkeimmässä roolissa on koulutustakuun
toteutuminen sekä nuorten työllistymisen tukeminen
oppisopimuskoulutuksella ja palkkatukijärjestelyillä. Yritysten lisäksi
kuntien ja valtion on otettava suurempi vastuu työllistämisestä, ja
suunnitellut koulutuspaikkojen vähennykset on peruttava, Andersson
vaatii.

Työ- ja elinkeinoministeriön 21.5. julkaisema työllisyyskatsaus
sisältää hälyttäviä lukuja. Vuoden takaiseen verrattuna työttömiä
työnhakijoita on 40 000 enemmän ja alle 25-vuotiaita nuoria on
työttömänä 20 prosenttia enemmän. Lomautettujen määrä on kasvanut
vuodessa 5 200 hengellä samaan aikaan, kun uusia avoimia työpaikkoja on
vähemmän. Myös korkeasti koulutettujen ja vastavalmistuneiden työttömyys
on noussut vuoden aikana: vastavalmistuneiden työttömien määrä on
kasvanut on 36,7 prosenttia.

Lisätietoja: puheenjohtaja Li Andersson, 040 508 8697

Yt-neuvottelut eivät kuulu koulutusalalle

http://www.hs.fi/talous/Ammattikorkeakoulu+Metropolia+aloittaa+yt-neuvottelut/a1369189812889

Ammattikorkeakoulu Metropolia aloittaa yt-neuvottelut: 

"Taustalla on Metropolian mukaan muun muassa ammattikorkeakoulujen valtion rahoituksen väheneminen ja uusi, tuloksellisuuteen perustuva rahoitus."

Ensinnäkään yt-neuvottelut eivät kuulu koulutusalalle, eikä valtion rahoituksen väheneminen tai tuloksellisuuteen perustuva rahoitus. Koulutuksen ja tieteen tulee olla riippumatonta ja valtiorahoitteista. Aikamme on barbaarista ja on tehty aivan kauheita virheitä oikeistohengessä. 

10 euron palkka päivän tai kahden työstä

Olen aikoinani toiminut myös teknisenä kääntäjänä. Silloin käänsimme it-alan tekstejä noin yhden sivun päivässä tai joskus kahdessa päivässä. Nyt olen välillä katsonut freelance-kääntäjien tarjouksia. Olen ollut yhteydessä kahden yrityksen kanssa, Lionbridgen ja Iso Translationsin.

Kääntäjätuttavani kertoi, että jos itse maksaa verotkin, ei alle 11 sentin sanahinnalla kannata lähteä tekemään. Myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liitossa on tehty palkkakysely, jonka antaa osviittaa:

http://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/palkkiotilastot/

Eilen sain Isolta tarjouksen, jossa sanahinta oli 3 senttiä eli 0,03 euroa käännetyltä sanalta ja 0,005 euroa oikoluetulta sanalta. Noin sivun mittaisessa tekstissä voi olla 350 sanaa, jolloin siitä maksettaisiin noin 10 euroa, mutta tästä vielä maksetaan verot itse. Eli periaatteessa päivän tai kahden työstä he maksaisivat 10 euroa, josta freelancer itse maksaa verot.

Viime syksynä saamanai Lionbridgen tarjous oli hieman parempi, mutta alitti silti reippaasti tuon 11 senttiä. Mielestäni kenenkään ei pidä suostua tekemään työtä, jolla ei voi tulla toimeen. Näitä töitähän usein tekevät yliopistokoulutetut ihmiset. Miten tällaisen poljennan voi saada kuriin?

Laittakaa vaikka jotain palautetta

Finnwatch ei suosittele Bangladesh-boikottia:

http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2013/05/03/finnwatch-ei-suosittele-bangladesh-boikottia/20136319/12?rss=13

"Jos jotakin tahtoo tehdä, voi vaatefirmoille antaa palautetta valitsemalla tuotteita, jotka on valmistettu vastuullisemmin."

450 ihmistä on kuollut sen jälkeen kun heidät on pakotettu töihin vaaralliseksi todettuun tehtaaseen. Palautetta pitäisi laittaa? Kovempi kansainvälinen sääntely käyttöön. Vientisaarto siihen asti kunnes asiat paremmalla tolalla? Ei mitään toimintaa maahan ennen kuin toiminta todettu kansainvälisillä standardeilla inhimilliseksi.  

Minkälainen on paikallinen lainsäädäntö? Minkä kansainvälisen oikeuden piiriin asia kuuluu? 

Jos leikitään, että asia tapahtuisi Suomessa, mihin lakeihin vedottaisiin? 

Suomessahan esimerkiksi perustuslain pykälässä 7 puhutaan oikeudesta elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella ihmisarvoa loukkaavasti. 

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2006/200600874?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=KHO%202006%3A17

Millä tavoin työntekijät on pakotettu töihin? Onko siihen liittynyt henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttumista? Mielivaltaista vapaudenriistoa? Tietenkin myös esimerkiksi työlainsäädäntö soveltuisi tähän.

Käyn tällä hetkellä julkisoikeuden kurssia, jossa teen parhaillaan valtiosääntöoikeuden tehtävää, eli ihan vaan pikkaisen olen tutustumassa alaan. Tuntuu siltä, että kansainvälinen rikosoikeus on tulevaisuuden kysymys, ja siihen pitäisi satsata. 

Rouvat ja herrat Otsarypyt

"Näitä herra ja rouva Otsaryppyjä näkee paljon, etenkin Helsingin katukuvassa. Saippuaoopperaelämä, työpaineet, tehokkuus- ja menestysvaatimukset synnyttänevät sivutuotteena näitä ihmisiä.

He ovat samanlaisia levottomia ahdistuneita sieluja kuin rouva Otsaryppy: unihäiriöisiä, uupuneita, omaan menestymättömyytensä pettyneitä ihmisiä, joita sitten lääkitään mielialalääkkeillä jaksamaan yhteiskunnan heille asettamat paineet.

Edelleen korostetaan työn tärkeyttä olemisen tärkeyden kustannuksella. Eikö ihminen ole arvokas pelkästään sen vuoksi, että on olemassa? En ole koskaan oikein päässyt jyvälle yhtälöstä, jossa materialistinen hyvinvointi synnyttäisi henkistä hyvinvointia.

Minä en edes nykyisessä taloudellisessa kriisissä kehottaisi ihmisiä enää "työtalkoisiin", jotta saamme varmasti taloudellisen kasvun jatkumaan. Sen sijaan kehoittaisin kaikkia uupuneita ihmisiä etsimään niin monella hukassa olevaa työniloa.

En ole oikein ymmärtänyt tätä "entistä tehokkaampaan työhön kannustamista" tilanteessa, jossa kohta kymmenesosa kansasta syö mielialalääkkeitä jaksaakseen pysyä järjestelmän tehokkuusvaatimusten mukana."

Kati Sarvela - Mielentilojen treenikirja

p.s. Otsikko on ihan vasiten nuin kuin se on.