"Näitä herra ja rouva Otsaryppyjä näkee paljon, etenkin Helsingin katukuvassa. Saippuaoopperaelämä, työpaineet, tehokkuus- ja menestysvaatimukset synnyttänevät sivutuotteena näitä ihmisiä.
He ovat samanlaisia levottomia ahdistuneita sieluja kuin rouva Otsaryppy: unihäiriöisiä, uupuneita, omaan menestymättömyytensä pettyneitä ihmisiä, joita sitten lääkitään mielialalääkkeillä jaksamaan yhteiskunnan heille asettamat paineet.
Edelleen korostetaan työn tärkeyttä olemisen tärkeyden kustannuksella. Eikö ihminen ole arvokas pelkästään sen vuoksi, että on olemassa? En ole koskaan oikein päässyt jyvälle yhtälöstä, jossa materialistinen hyvinvointi synnyttäisi henkistä hyvinvointia.
Minä en edes nykyisessä taloudellisessa kriisissä kehottaisi ihmisiä enää "työtalkoisiin", jotta saamme varmasti taloudellisen kasvun jatkumaan. Sen sijaan kehoittaisin kaikkia uupuneita ihmisiä etsimään niin monella hukassa olevaa työniloa.
En ole oikein ymmärtänyt tätä "entistä tehokkaampaan työhön kannustamista" tilanteessa, jossa kohta kymmenesosa kansasta syö mielialalääkkeitä jaksaakseen pysyä järjestelmän tehokkuusvaatimusten mukana."
Minä en edes nykyisessä taloudellisessa kriisissä kehottaisi ihmisiä enää "työtalkoisiin", jotta saamme varmasti taloudellisen kasvun jatkumaan. Sen sijaan kehoittaisin kaikkia uupuneita ihmisiä etsimään niin monella hukassa olevaa työniloa.
En ole oikein ymmärtänyt tätä "entistä tehokkaampaan työhön kannustamista" tilanteessa, jossa kohta kymmenesosa kansasta syö mielialalääkkeitä jaksaakseen pysyä järjestelmän tehokkuusvaatimusten mukana."
Kati Sarvela - Mielentilojen treenikirja
p.s. Otsikko on ihan vasiten nuin kuin se on.
p.s. Otsikko on ihan vasiten nuin kuin se on.
Miksi "edelleen korostetaan työn tärkeyttä olemisen tärkeyden kustannuksella"? Minkälaisia selityksiä sosiologia tarjoaa kysymykseen?
VastaaPoistaHämmentää, kun tuntuu ettei töissä raadeta yhteisen hyvän, muttei myöskään henkilökohtaisen onnen takia. Jotkut tosin tuntuvat ajattelevan, että yhteinen hyvä on suurempi toteutunut työtä, Että työ on itsessään on hyvä ja vapaa-aika paha. Jolloin minua ainakin jää vaivaamaan, että miksi töitä oikein tehdään?
Vastaan hieman vapaasti itseäni ja sosiologiaa mukaillen. Olisiko kyse vain siitä, että mitään sellaisia tarpeeksi suuria mullistuksia ei ole tapahtunut yhteiskunnassa, jotka laittaisivat ihmisesti laajamittaisesti pohtimaan aihetta? Nythän tällaista liikehdintää ihan selkeästi on. Usein tuntuu, että vaihtoehtoisia mahdollisuuksia ei nähdä. Ihmiset vain elävät elämäänsä sen kummempia miettimättä. Myös monenlaiset taloudelliset kahleet, kuten lainat vaikuttavat.
VastaaPoistaOlet oikeassa siinä, tai olen itse samaa mieltä siitä, että monelta osin työelämä on hämärtynyt. Usein tuntuu ainakin siltä, että asiat on järjestelty käsittämättömän huonosti ja oudosti, mikä johtaa tuollaiseen tunteeseen, että ei raadeta yhteisen eikä omankaan hyvän vuoksi. Kai ideaalitilanteessa tehtäisiin mukavasti työtä yhteisen ja omankin hyvän eteen? Nyt usein tehdään jonkin lihavan rikkaan palkkapussin eteen, huonoilla ehdoilla, sopimuksilla ja palkalla, katseet niskassa.
En nyt tiedä millainen vastaus tästä tuli, hieman katupölyflunssa vaivaa :)