Naiset kotitöissä ja huonosti palkatuissa tehtävissä

"Suomalainen hyvinvointivaltio on rakentunut vahvasti näkymättömän sukupuolisopimuksen varaan. Täällä ei kenenkään allekirjoittamalla tai välttämättä edes ääneen lausumalla sopimuksella viitataan kahteen asiaan. Siihen, että yhtäältä naiset ovat hoitaneet pääosan kotitöistä ja tällä tavoin vapauttaneet miehet tekemään työuraa, ja toisaalta siihen, että naiset ovat suostuneet huonosti palkattuihin sosiaalialan töihin ja hoivatehtäviin." 

- Jokinen & Saaristo (2006)

Positiivinen erityiskohtelu hallintolaissa

Luen hallintolakia julkisoikeuden tenttiin, ja sieltä löytyi ainakin yksi todella mielenkiintoinen kohta, jonka tiimoilta on monissa keskusteluissa väännetty:

"Tasapuolisuusvaatimus ei sinänsä estä positiivisia erityistoimia, joiden tarkoituksena on poistaa aikaisempi eriarvoisuus tai syrjivä käytäntö suosimalla heikommassa asemassa tai vähemmistönä olevia, esimerkiksi naisia, lapsia tai etnisiä tai kielellisiä vähemmistöjä.

Positiivisen erityiskohtelun tulee perustua päätökseen tai suunnitelmaan, jota sovelletaan asiallisesti ja johdonmukaisesti. Erityiskohtelussa on myös noudatettava suhteellisuusperiaatetta siten, että menettely ja käytetyt erityistoimet ovat kohtuullisessa suhteessa kohtelun tavoitteeseen."

Muistan, että YLE:llä ainakin etniset vähemmistöt saivat työpaikkaa hakiessaan jonkinlaisia lisäpisteitä, olisi mielenkiintoista tietää tästä enemmän. Useinhan sukupuoli- tai muut vähemmistöt saavat vaikkapa yhden tai kaksi lisäpistettä, siten, että lisäys on juurikin hyvin suhteellinen.

Muistelisin myös, että opettajankoulutukseen hakevat miehet saavat tuota positiivista erityiskohtelua. Itse aivan ehdottomasti kannatan tätä, monissa maissahan tämänkaltaisilla toimilla ollaan saatu esimerkiksi naisten käyttämätöntä potentiaalia, joka aiheuttaa aivan taloudellisiakin kustannuksia, käyttöön.

Hukassa ei ole vanhemmuus vaan sosiaalipolitiikka

"Lapsia uhkaavat pahoinvointidiskursseissa monet asiat. Vanhempien aikapulan lisäksi lapsille ovat siinä vaaraksi lapsuuden ja kodin medioituminen, kaupallistuminen, kuluttajistuminen ja seksualisoituminen. Työelämän vaativuus, paineet ja kiire saavat kyllä jatkuvasti julkista huomiota. Olisiko silti niin, että vanhemmuuden epäonnistumisia ei enää samalla tavalla laiteta työelämän piikkiin vaan vanhempien omalle vastuulle.

Olen näkevinäni moraalisen ilmapiirin kiristymistä. Vaikka julkiset diskurssit ovat sukupuolipoliittisesti korrekteja, vanhempiin kohdistuvat puhuttelut ovat piilevästi sukupuolittuneita. Vai ovatko pientä lasta laiminlyövät (iltapäivälehtien lempiesimerkki on kapakkaan lähteneet) äiti ja isä jo tulleet moraalisesti yhtä tuomittaviksi?

Ainakin äidit kokevat isiä useammin huolta jaksamisestaan vanhempana (Lammi-Taskula ja Salmi 2008). Tuo huoli ei ole niinkään menestyjän huolta, vaan se liittyy toimeentulovaikeuksiin, yksinhuoltajuuteen, omaan uupumiseen sekä lapsuusperheessä koettuihin ongelmiin. Tämän valossa hukassa ei ole vanhemmuus vaan sosiaalinen ja sosiaalipoliittinen tuki."

- Julkunen

Suomi jälkijunassa miesten ja naisten palkkatasa-arvossa niin Pohjoismaissa kuin OECD-tasolla

"Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana sukupuolen mukainen palkkaero on kaventunut, mutta Suomessa tilanne on 1980-luvun lopulla lähtien jämähtänyt suurin piirtein iskulauseenomaiselle "naisen euro on 80 senttiä" -tasolle (Lehto 2007). Tämä noin 20 prosentin palkkaero kuvaa säännöllisen työajan keskimääräisten kuukausiansioiden eroa. Se kertoo naisten ja miesten töiden erilaisesta palkkauksellisesta arvostuksesta sekä eri sektoreiden erilaisesta palkanmaksukyvystä.

Miesten ja naisten välinen palkkaero on Suomessa suurempi kuin OECD-maissa keskimäärin ja suurempi kuin muissa Pohjoismaisa. OECD:n tilaston mukaan kuilu vuonna 2005-2006 oli Suomessa 19, Ruotsissa 15 ja Tanskassa 11 prosenttia (OECD Employment Outlook 2008, Julkunen 2009b, 76).

Suomalaista palkkakuilua ei voi selittää naisten vähäisemmällä koulutuksella, työkokemuksella ja ammatillisella järjestäytymisellä tai lyhyemmällä työajalla. Pohjoismainen vertailu osoittaa, ettei selitykseksi kelpaa myöskään naisvaltaisen julkisen sektorin laajuus ja siihen liittyvä segregaatio."

- Julkunen

Geenimuunnellun soijan käyttö aloitettu rehunvalmistuksessa Turussa - kommentteja

Aika hämmentävä ja ristiriitainen juttu. Suomen Rehun Jarno Erkamaa sanoo: "kuluttajien ehdoilla mennään". Kuitenkin samassa jutussa selviää, että kuluttaja ei voi pakkauksesta tietää onko tuote geenimuunneltu vai ei.

Sitten Erkamaa sanoo: "mitään turvallisuusriskiä ei ole". Sitten seuraavaksi hän sanoo itse: "Suomi on halunnut pysyä kuitenkin muuntelemattoman soijan käytössä ehkä eettisten arvojen takia".

Eikö jutussa voisi lisäksi pureutua juuri näihin eettisiin asioihin, koska sehän geenimuuntelussa on iso asia, niin kuin monet varmaan biologian tunnilta muistavat.

Juttuun kaipaisi lisää tietoa geenimuuntelun eduista ja haitoista, jotta jokainen voi arvioida suhdettaan geenimuunteluun. Muutamana puolesta ja vastaan argumenttina esimerkiksi:

- ruoantuotanto tehostuisi
- mutta geenimuunnellut kasvit leviävät helposti viljelypelloilta joko luontoon tai gmo-vapaille pelloille, tätä voi olla mahdoton kontrolloida ja seuraukset voivat olla odottomattomia. Suurtilallisille taloudellisesti kannattava, hyvin laajamittainen soijanviljely on vähentänyt maatalousalueiden biodiversiteettiä merkittävästi esimerkiksi Etelä-Amerikassa.

http://yle.fi/uutiset/geenimuunnellun_soijan_kaytto_aloitettu_rehunvalmistuksessa_turun_tehtailla/6730745

Lakoista

Väliaikatietoja kokeilemistani lakoista. Facebookin täysimittainen lakko taisi kestää ainakin kuukauden, jos ei toistakin kuukautta. Koin sen mukavaksi ja hyväksi, enpä juuri Buukkia kaivannut. Nyt olen kuitenkin välillä palaillut, tosin en tiedä mikä on ajatukseni tulevaisuudessa, sillä lakosta niin tykkäsin.

Toinen meneillään olevan lakko on lentolakko ympäristösyistä. Kirjoitinkin siitä syksyllä jompaan kumpaan blogiini, mutta nyt en kirjoitusta löydä. Lentäminen on erittäin saastuttavaa toimintaa, yksi pitkä lento vuodessa aiheuttaa saman verran ympäristövaikutuksia kuin omakotitalon vuoden lämmitys.

Tuttujen hyvien esimerkkien jälkeen ja valitettavasti muutaman vuoden pohdinnan jälkeen päädyin ensin vähentämään lentojani, sitten pitää aluksi noin 1,5 vuoden lentolakon. Ajatuksissa ja toiveissa oli aluksi, että tuon pituisesta lakosta on helpompi aloittaa, ja mahdollisesti jatkaa kokonaan lentämättömyyttä sen jälkeen tai ainakin vähälentoista elämää, sellaisen hiilijalanjäljen elämää ylipäätään, jollainen jokaisella maapallon kansalaisella saisi olla, jotta maapallo kestää elämisemme.

Nyt lakko on kestänyt jo yli yhdeksän kuukautta, ja helppoa on kuin heinänteko. Ei ole tullut mitään ongelmia, muutamista tarjotuista lennoista olen kieltäytynyt. Loppukesästä mahdollisesti koittava matka Pohjois-Italiaan sujuu junalla tai bussilla.

Oletko sinä lentämätön tai oletko harkinnut sellaista?

Hyvä dokkari kemikaaleista syövän syynä

http://areena.yle.fi/tv/1439568

Yhdysvaltalainen mikrobiologi Sandra Steingraber sairastui syöpään ja ryhtyi tutkimaan kemikaalien yhteyttä syöpään. Ohjaus: Chanda Chevannes, 2010. (U)

Mahdollisuuksien tasa-arvosta

"Uusliberaali mieliala liittää sosiaaliseen tasa-arvoon tasapäisyyden, joka sopii huonosti menestystä, erottautumista ja "kannustavuutta" suosivaan eetokseen. Lopputuloksen tasa-arvoa tärkeämmäksi on tullut mahdollisuuksien tasa-arvo (equal opportunities), kaikkien yhtäläinen mahdollisuus tavoitella arvostettuja asioita. Se on laajasti hyväksytty periaate, mutta samalla illuusio; ihmiset syntyvät erilaisiin olosuhteisiin ja erilaisin kyvyin. Samalla tuo illuusio oikeuttaa epätasan jakoa ja eriarvoisuutta. Luokka-asemiin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset erot hyväksytään oikeudenmukaisina; ne käsitetään ansaittuina eroina.

Joan Acker (2006) huomauttaa, että luokkien tasa-arvo on jo käsitteellisesti mahdoton asia: luokat rakentuvat eriarvoisuudelle. Vasemmistolainen politiikka ja pohjoismainen eetos ovat kuitenkin pyrkineet pitämään tulo- ja elintasoeroja kohtuullisina, se on jo itsessään toiminut naisten hyväksi. (Uus)liberaali aika hyväksyy taloudellisten ja sosiaalisten erojen kasvun, ja näin myös naisten keskinäisten erojen ja todennäköisesti myös naisten ja miesten välisten erojen kasvun. Tuloerojen kasvu (myös) Suomessa ja Ruotsissa kertoo kohtuudesta tingityn (Espen-Andersen 2005). Suomalaisessa kielenkäytössä eriarvoisuuden rinnalle on tullut eriarvoisuutta viattomammalta kuulosta epätasa-arvo."

Kirjasta Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit (Raija Julkunen)