Jutta puijasi lapsiperheitä

"Vasemmistonuoret peräänkuuluttaa muiden hallituspuolueiden vastuuta äänestäjilleen. SDP:n Jutta Urpilainen otti ennen vaaleja tehtäväkseen muun muassa lapsiperheiden toimeentulon parantamisen. Myös Kokoomus lupasi vaaliohjelmassaan, ettei heikoimmassa asemassa olevilta pidä leikata."

http://www.vasemmistonuoret.fi/?/site/vasemmistonuoret_pientuloisilta_leikkaaminen_ei_ole_vastuun_kantamista/

Maailmantalouden myytit arjessa

Maailmantalouden myytit arjessa, osa 3/11

http://vimeo.com/78846033

Sauli Niinistö mua ysist viiteen sparraa

http://www.youtube.com/watch?v=JgyMnS5neH8

Hauskasti taas ajankohtainen reippaan 10 vuoden jälkeen.

"Vai tän päivän nuoriso yhteiskunnan syöpä"

Naiset kotitöissä ja huonosti palkatuissa tehtävissä

"Suomalainen hyvinvointivaltio on rakentunut vahvasti näkymättömän sukupuolisopimuksen varaan. Täällä ei kenenkään allekirjoittamalla tai välttämättä edes ääneen lausumalla sopimuksella viitataan kahteen asiaan. Siihen, että yhtäältä naiset ovat hoitaneet pääosan kotitöistä ja tällä tavoin vapauttaneet miehet tekemään työuraa, ja toisaalta siihen, että naiset ovat suostuneet huonosti palkattuihin sosiaalialan töihin ja hoivatehtäviin." 

- Jokinen & Saaristo (2006)

Hyvä dokkari kemikaaleista syövän syynä

http://areena.yle.fi/tv/1439568

Yhdysvaltalainen mikrobiologi Sandra Steingraber sairastui syöpään ja ryhtyi tutkimaan kemikaalien yhteyttä syöpään. Ohjaus: Chanda Chevannes, 2010. (U)

Mahdollisuuksien tasa-arvosta

"Uusliberaali mieliala liittää sosiaaliseen tasa-arvoon tasapäisyyden, joka sopii huonosti menestystä, erottautumista ja "kannustavuutta" suosivaan eetokseen. Lopputuloksen tasa-arvoa tärkeämmäksi on tullut mahdollisuuksien tasa-arvo (equal opportunities), kaikkien yhtäläinen mahdollisuus tavoitella arvostettuja asioita. Se on laajasti hyväksytty periaate, mutta samalla illuusio; ihmiset syntyvät erilaisiin olosuhteisiin ja erilaisin kyvyin. Samalla tuo illuusio oikeuttaa epätasan jakoa ja eriarvoisuutta. Luokka-asemiin liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset erot hyväksytään oikeudenmukaisina; ne käsitetään ansaittuina eroina.

Joan Acker (2006) huomauttaa, että luokkien tasa-arvo on jo käsitteellisesti mahdoton asia: luokat rakentuvat eriarvoisuudelle. Vasemmistolainen politiikka ja pohjoismainen eetos ovat kuitenkin pyrkineet pitämään tulo- ja elintasoeroja kohtuullisina, se on jo itsessään toiminut naisten hyväksi. (Uus)liberaali aika hyväksyy taloudellisten ja sosiaalisten erojen kasvun, ja näin myös naisten keskinäisten erojen ja todennäköisesti myös naisten ja miesten välisten erojen kasvun. Tuloerojen kasvu (myös) Suomessa ja Ruotsissa kertoo kohtuudesta tingityn (Espen-Andersen 2005). Suomalaisessa kielenkäytössä eriarvoisuuden rinnalle on tullut eriarvoisuutta viattomammalta kuulosta epätasa-arvo."

Kirjasta Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit (Raija Julkunen)

Itä-Euroopan sukupuolten tasa-arvon romahdus

"Sosialistinen ajattelu on tarjonnut sellaisen käytännöllisen näkemyksen sukupuolten tasa-arvosta, jota on voitu soveltaa myös Pohjoismaissa: naiset koulutukseen ja palkkatyöhön, valtion tarjoama päivähoito lapsille, valtion takaama syntyvyyden säännöstely ja abortti. Länsi-Saksan ja DDR:n sukupuoli-ideologian eroa korostanut Ilona Ostner (1993) katsookin, että pohjoismainen ja DDR-läinen sukupuolipolitiikka ja valtion rooli ovlivat samasta puusta.

Itä-Euroopan maissa sukupuolten tasa-arvoa ajanut sosialistinen ideologia oli enemmän tai vähemmän ylhäältä annettua. Se ei ollut juurtunut kansalaisyhteiskuntaan. Sosialismin romahduksen myötä myös tasa-arvo, ideologia ja sen käytännöt (naisten ansiotyö, vapaa abortti, päivähoito ja julkiset palvelut) kokivat vaihtelevasti takaiskuja, paluuta jyrkkiin sukupuolirooleihin ja korostettuun naisellisuuteen."

- Julkunen

Kaniineja kylpyhuoneessa

Olen parhaillani katsomassa Areenalta Elämää miehitysajan Ranskassa. Ranskalaiset kuvaavat ja muistelevat tiukkaa aikaa. Esimerkiksi kaniineja kasvatettiin kylpyhuoneissa, jotta säännöstellyn ruoan ja lihan lisäksi saataisiin lisää lihaa. Kaniiniparat.

No, jotenkin tuo kaikki ei kuulosta tänä päivänä niin vieraalta. Ruokakin oli kortilla, silloin nuori kirjailijatar, kertoo nyt myöhemmin, että poikaystävätkin valittiin varsin erikoisin kriteerein. Kenen kanssa pääsee lomalle jonnekin, kenellä on hieman parempi elintaso kuin itsellä. Näinhän kurjuus toimii. Liettuassakin asuessa huomasi, kuinka paikallisittain varakkaat suomalaismiehet kiinnostivat paikallisia, rakkaudesta oli kyse harvoin. Tai voiko sitä niin tarkkaan sanoa, mistä milloinkin on kyse.

Samaan aikaan miehittäjillä oli juhlat ja jatkuva bouffet-pöytä. Tulee hieman mieleen näin lama-aikana paremmin erottuvat sukupolvierot- ja kuilut. Lama on iskenyt vahvasti meihin nuoriin. Helsingissä kaikki tietävät ja arvostavat ilmaisia kahveja ja ruokia. Moni on ruvennut roskis-dyykkaamaan. Tosin moni tekee sitä myös ympäristösyistä. Samaan aikaan vanhempiemme sukupolvi jopa naureskelee meille ja jatkaa kulutusjuhlaansa.

Parinmuodostuksessa olen havainnoinut paluuta perinteisempään. Monet tuttavistani nuorista naisista etsivät vimmatusti turvaa ja tukea nuorista miehistä. Vauvoja syntyy paljon, naimisiin mennään. Monet puhuvat ja vertailevat avoimesti tapailukumppanin sosiaalista asemaa ja varallisuutta, mielestäni enemmän kuin ennen.

Presidenttitasolla puhutaan siitä, kuinka pitäisi luopua ja ei saa oleskella. Ikäänkuin ihmiset vähentyneiden työpaikkojen ja muualle siirretyn teollisuuden takia oleskelisivat jotenkin vapaaehtoisesti, nuorten niskaan yritetään kasata suurta syyllisyyttä. Monelle tämä kaikki on niin paljon, että haetaan nappia lääkäriltä. Itse toivoisin, että nuoret näyttäisivät tuskaansa myös ulospäin, kapinoisivat ja vaatisivat. Henkilokohtainen on poliittista, totta vieläkin.

Laittakaa vaikka jotain palautetta

Finnwatch ei suosittele Bangladesh-boikottia:

http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2013/05/03/finnwatch-ei-suosittele-bangladesh-boikottia/20136319/12?rss=13

"Jos jotakin tahtoo tehdä, voi vaatefirmoille antaa palautetta valitsemalla tuotteita, jotka on valmistettu vastuullisemmin."

450 ihmistä on kuollut sen jälkeen kun heidät on pakotettu töihin vaaralliseksi todettuun tehtaaseen. Palautetta pitäisi laittaa? Kovempi kansainvälinen sääntely käyttöön. Vientisaarto siihen asti kunnes asiat paremmalla tolalla? Ei mitään toimintaa maahan ennen kuin toiminta todettu kansainvälisillä standardeilla inhimilliseksi.  

Minkälainen on paikallinen lainsäädäntö? Minkä kansainvälisen oikeuden piiriin asia kuuluu? 

Jos leikitään, että asia tapahtuisi Suomessa, mihin lakeihin vedottaisiin? 

Suomessahan esimerkiksi perustuslain pykälässä 7 puhutaan oikeudesta elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella ihmisarvoa loukkaavasti. 

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2006/200600874?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=KHO%202006%3A17

Millä tavoin työntekijät on pakotettu töihin? Onko siihen liittynyt henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttumista? Mielivaltaista vapaudenriistoa? Tietenkin myös esimerkiksi työlainsäädäntö soveltuisi tähän.

Käyn tällä hetkellä julkisoikeuden kurssia, jossa teen parhaillaan valtiosääntöoikeuden tehtävää, eli ihan vaan pikkaisen olen tutustumassa alaan. Tuntuu siltä, että kansainvälinen rikosoikeus on tulevaisuuden kysymys, ja siihen pitäisi satsata. 

Koulu ja eronteon mekanismit

"Koululaitos oikeuttaa tietynlaisen habituksen, toisin sanoen puheen, tyylin, maun, tavat, tottumukset ja elämänarvot, ilmeet, eleet ja asennot, jotka ovat sille ominaisia. Kun koulun valtakulttuuri kohtaa eri yhteiskuntaryhmien elämänehtoja ilmentävät habitukset, ylimpien ryhmien valikointi ja alimpien sulkeminen ulos alkavat. 

Parhaiten kelpaavat ja selviävät ne, joiden habitukseen on kotikasvatuksessa istutettu ylemmille ryhmille tyypilliset ilmaisu-, arvostus- ja olemisen tavat. Tästä rakenteellisesta valikoinnista huolimatta uskotaan yleisesti, että koulumenestys on yhteessä yksilöllisiin kykyihin ja ahkeruuteen. 

Käytännössä koulu toimii kuitenkin niin, että sosiaaliset ja kulttuuriset erot muutetaan lahjakkuuseroiksi. Menestykseen tarvittavat pääomat ovat eliitin hallussa, ja varsinkin parhaimpina pidetyt, arvostetuimmat koulut lujittavat symbolisen väkivallan avulla tätä eliitin erityisasemaa."

(Liljander 1999)