Naisten oikeus aborttiin päättyy Espanjassa

http://yle.fi/uutiset/naisten_oikeus_aborttiin_paattyy_espanjassa/6997030

Väestötieteen kurssillakin opettaja se sanoi, ihan väestötieteellisesti voi tutkia sitä, kuinka oikeisto- ja konservatiivipolitiikan läpimeno tuppaa maailmanlaajuisesti missä tahansa huonontamaan väestön elinoloja. Kauhean surullinen uutinen.

Antropologi ei ole turha, hän osaa selittää silpomiset

Tämä uusin Docventures-keskustelupätkä osoittaa hyvin sen, miksi vaikkapa antropologista on hyötyä, hän pystyy selittämään kulttuureista sellaisia asioita, jotka voisivat hyvin estää esimerkiksi monenlaiset silpomiset ja muut pitkin maailmaa.

Esimerkiksi Vaasassa monella oli tapana huudella siitä, kuinka turhia humanistit ovat. Mitä turhaa tuossa taidossa on? Eikö se ole enemmänkin elintärkeää? Tälläkin hetkellä taloustaantumassa ja oikeistobuumin jo kenties hieman väistymässä tiedon tieltä (?), eivät ole kauppaukot niitä, jotka osaavat tieteellisesti selittää lamaa ja kulttuurin muutosta, vaan yhteiskuntatieteilijät ja humanistit juurikin. Hää hää gubbet.



http://areena.yle.fi/radio/2089471

Maailmantalouden myytit arjessa

Maailmantalouden myytit arjessa, osa 3/11

http://vimeo.com/78846033

Naiset kotitöissä ja huonosti palkatuissa tehtävissä

"Suomalainen hyvinvointivaltio on rakentunut vahvasti näkymättömän sukupuolisopimuksen varaan. Täällä ei kenenkään allekirjoittamalla tai välttämättä edes ääneen lausumalla sopimuksella viitataan kahteen asiaan. Siihen, että yhtäältä naiset ovat hoitaneet pääosan kotitöistä ja tällä tavoin vapauttaneet miehet tekemään työuraa, ja toisaalta siihen, että naiset ovat suostuneet huonosti palkattuihin sosiaalialan töihin ja hoivatehtäviin." 

- Jokinen & Saaristo (2006)

Positiivinen erityiskohtelu hallintolaissa

Luen hallintolakia julkisoikeuden tenttiin, ja sieltä löytyi ainakin yksi todella mielenkiintoinen kohta, jonka tiimoilta on monissa keskusteluissa väännetty:

"Tasapuolisuusvaatimus ei sinänsä estä positiivisia erityistoimia, joiden tarkoituksena on poistaa aikaisempi eriarvoisuus tai syrjivä käytäntö suosimalla heikommassa asemassa tai vähemmistönä olevia, esimerkiksi naisia, lapsia tai etnisiä tai kielellisiä vähemmistöjä.

Positiivisen erityiskohtelun tulee perustua päätökseen tai suunnitelmaan, jota sovelletaan asiallisesti ja johdonmukaisesti. Erityiskohtelussa on myös noudatettava suhteellisuusperiaatetta siten, että menettely ja käytetyt erityistoimet ovat kohtuullisessa suhteessa kohtelun tavoitteeseen."

Muistan, että YLE:llä ainakin etniset vähemmistöt saivat työpaikkaa hakiessaan jonkinlaisia lisäpisteitä, olisi mielenkiintoista tietää tästä enemmän. Useinhan sukupuoli- tai muut vähemmistöt saavat vaikkapa yhden tai kaksi lisäpistettä, siten, että lisäys on juurikin hyvin suhteellinen.

Muistelisin myös, että opettajankoulutukseen hakevat miehet saavat tuota positiivista erityiskohtelua. Itse aivan ehdottomasti kannatan tätä, monissa maissahan tämänkaltaisilla toimilla ollaan saatu esimerkiksi naisten käyttämätöntä potentiaalia, joka aiheuttaa aivan taloudellisiakin kustannuksia, käyttöön.

Hukassa ei ole vanhemmuus vaan sosiaalipolitiikka

"Lapsia uhkaavat pahoinvointidiskursseissa monet asiat. Vanhempien aikapulan lisäksi lapsille ovat siinä vaaraksi lapsuuden ja kodin medioituminen, kaupallistuminen, kuluttajistuminen ja seksualisoituminen. Työelämän vaativuus, paineet ja kiire saavat kyllä jatkuvasti julkista huomiota. Olisiko silti niin, että vanhemmuuden epäonnistumisia ei enää samalla tavalla laiteta työelämän piikkiin vaan vanhempien omalle vastuulle.

Olen näkevinäni moraalisen ilmapiirin kiristymistä. Vaikka julkiset diskurssit ovat sukupuolipoliittisesti korrekteja, vanhempiin kohdistuvat puhuttelut ovat piilevästi sukupuolittuneita. Vai ovatko pientä lasta laiminlyövät (iltapäivälehtien lempiesimerkki on kapakkaan lähteneet) äiti ja isä jo tulleet moraalisesti yhtä tuomittaviksi?

Ainakin äidit kokevat isiä useammin huolta jaksamisestaan vanhempana (Lammi-Taskula ja Salmi 2008). Tuo huoli ei ole niinkään menestyjän huolta, vaan se liittyy toimeentulovaikeuksiin, yksinhuoltajuuteen, omaan uupumiseen sekä lapsuusperheessä koettuihin ongelmiin. Tämän valossa hukassa ei ole vanhemmuus vaan sosiaalinen ja sosiaalipoliittinen tuki."

- Julkunen

Suomi jälkijunassa miesten ja naisten palkkatasa-arvossa niin Pohjoismaissa kuin OECD-tasolla

"Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana sukupuolen mukainen palkkaero on kaventunut, mutta Suomessa tilanne on 1980-luvun lopulla lähtien jämähtänyt suurin piirtein iskulauseenomaiselle "naisen euro on 80 senttiä" -tasolle (Lehto 2007). Tämä noin 20 prosentin palkkaero kuvaa säännöllisen työajan keskimääräisten kuukausiansioiden eroa. Se kertoo naisten ja miesten töiden erilaisesta palkkauksellisesta arvostuksesta sekä eri sektoreiden erilaisesta palkanmaksukyvystä.

Miesten ja naisten välinen palkkaero on Suomessa suurempi kuin OECD-maissa keskimäärin ja suurempi kuin muissa Pohjoismaisa. OECD:n tilaston mukaan kuilu vuonna 2005-2006 oli Suomessa 19, Ruotsissa 15 ja Tanskassa 11 prosenttia (OECD Employment Outlook 2008, Julkunen 2009b, 76).

Suomalaista palkkakuilua ei voi selittää naisten vähäisemmällä koulutuksella, työkokemuksella ja ammatillisella järjestäytymisellä tai lyhyemmällä työajalla. Pohjoismainen vertailu osoittaa, ettei selitykseksi kelpaa myöskään naisvaltaisen julkisen sektorin laajuus ja siihen liittyvä segregaatio."

- Julkunen